Pääsiäisen aikaa
Kissat koristavat pajun oksia. Lintujen liverrykset ja luritukset kertovat, että kevättä ja lempeä on rinnassa. Pyöräilykausi on alkanut. Pääsiäinen on monelle paitsi kristillinen juhla, monelle myös hetki, jolloin viimeistään huomaa, että kevät on täällä.
Pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Kuu sen paikan nykyisin määrää. Vai määrääkö? Pääsiäistä on vietetty melkein 2000 vuotta, ja ihmiskunta on ehtinyt keksiä kymmeniä tapoja sen viettämiseen. Ja jokainen ihminen henkilökohtaisesti omansa.
Noidat, virvojat ja pääsiäisen taika
Pääsiäisen perinteet ovat sekoitus kansanperinnettä ja kristillisiä uskomuksia. Trullit ja noidat liittyvät vanhoihin uskomuksiin, joiden mukaan pääsiäisviikon öinä pahantahtoiset voimat olivat liikkeellä. Noidat lensivät kyöpelinvuorelle ja loitsut sinkoilivat ilmassa. Tämän vastapainona virpojat toivat oksillan ja loruillaan hyvää mieltä ja iloa.
Jos et tiedä mitä tarkoittaa, kun joku on kyöpelinvuoren juurella, niin katso täältä.
Täältä saat paljon lisää tietoa pääsiäisestä, ja voit testata oman tietämyksesi.
Kevään hiljainen viikko
Hiljaisen viikon eli piinaviikon arkipäivät ovat olleet ainakin perinnetiedon mukaan touhua täynnä. Jokaiselle päivälle on jokin oma nimetty homma.
Kääri hihasi ja valmistaudu. Täältä tulevat malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Ja touhua tulee riittämään.
Palmusunnuntai
Kaiken aloittaa kuitenkin palmusunnuntai.
Pääsiäisajan hiljainen viikko alkaa jo palmusunnuntaina. Virpojat ovat liikkeellä. Virpominen on itä-suomalainen palmusunnuntain perinne. Se on sekoittunut ajan saatossa sulavasti länsisuomalaiseen noidaksi pukeutumisen perinteeseen.
Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.
Malkamaananta aloittaa pääsiäisviikon
Raamatusta: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi?”
Perinnetietoa: Malka on katon rakentamisessa tarvittu halkaistu kuusiseiväs. Näitä puita malkamaanantaina kerättiin varastoihin.
Tikkutiistai
Hei, tänään pitäisi vuolla sytykkeitä, jotta lämpöä ja valoa riittää koko loppuvuodeksi. Nämä sytyketikut tuovat hyvää onnea – kuulemma.
Kellokeskiviikko
Kellokeskiviikkona vanha kansa laittoi lehmille kellon kaulaan, ja päästi ne talven jälkeen ensimmäisen kerran ulos haistelemaan raitista ilmaa.
Joku tutkija pilaa tämän mielikuvan väittämällä, että kello kuuluukin kirkon torniin eikä lehmän kaulaan.
Lehmänkello vai kirkonkello? Kauniisti soivat molemmat.
Kiirastorstai
”Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle.” (Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto)
Raamatusta: Jeesus nautti viimeisen ateriansa, asetti ehtoollisen sakramentin ja pesi opetuslastensa jalat. Yöllä hänet pidätettiin, koska Juudas petti hänet.
Perinnetietoa: Kiira on pihapiirissä vaeltava pahanhenkinen taruolento. Sen karkottamiseksi kansa keksi monenlaisia menoja, keinoja ja meteliä. Kiiran karkottamiseksi poltettiin kokkojakin. Nykyään niitä poltetaan lankalauantaina.
Pitkäperjantai
Pitkäperjantailla on myös muita nimiä kuten hyvä perjantai ja hiljainen perjantai.
Kirkonkellot ja urut eivät soi pitkäperjantain jumalanpalveluksissa.
Raamatusta: Jeesus ristiinnaulittiin tänään. Golgatalla oli pitkä ja tuskainen yö.
Kansanperinnettä: Tänään piti olla vain kotona, mielellään mahdollisimman hiljaa. Tulta ei saanut sytyttää ja laulaminen oli kiellettyä. Jopa hiustenharjaus oli kieltolistalla.
Lankalauantai
Kansanperinnettä: Odotuksen päivä. Paha päivä. Noidat ja trullit olivat liikkeellä. Ja kateelliset, pahat ihmiset. Varsinkin karja oli vaarassa ilkitöille. Kokkoja poltettiin karkottamaan pahat henget pihapiiristä.
Talven aikana kehrätyt langat värjättiin lankalauantaina. Toisen tarinan mukaan operaation piti olla valmis tähän päivään mennessä.
Pääsiäiskokkoja eli ”valakioita” poltetaan perinteen mukaan vielä nykyäänkin varsinkin Pohjanmaalla.
Sukkasunnuntai
Raamatusta: Tämä ensimmäinen pääsiäispäivä on Jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivä. Hauta oli tyhjä.
Tänä päivänä kukko munii ja aurinko heittää volttia. On ilon päivä. Elämä jatkuu.
Kukko on kristillinen symboli. Kukko kiekui kolmesti, kun Pietari kielsi Jeesuksen. Tänään kukko kuitenkin suorittaa ihmeteon ja munii suklaamunia.
Kansanperinnettä: Tänään oltiin sukkasillaan tai aivan paljain jaloin, koska iloitessa sukatkin lensivät jaloista. Oli miten oli, sukkasunnuntai on tosi kivan kuuloinen sana
2. pääsiäispäivä
Raamatusta: Ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja häntä seuranneille naisille.
Tavallisena päivänä
Oiva Ruohoa, joka ilmestyy tänne aina välillä höpöttämään omia juttujaan haluaa kertoa, että häntä kiinnostaa todella paljon kaikki. Tässä kevään vaiheessa varsinkin se, miten ennen muinoin Suomessa on pääsiäistä vietetty. Suomen vanhalla kansalla on ollut omat tavat. Tuolta voi Oivakin ammentaa lisää tietoa.
Oiva syö pääsiäisen kunniaksi mämmiä ja kukon munimia suklaamunia. Hän toivoo, mutta ei usko, että hän voi kävellä tänä pääsiäisenä meren jäällä ihanassa auringonpaisteessa kilolasit silmillään ja nauttia valosta, lämmöstä ja vapauden tunteesta. Tämä on ollut hänen pääsiäisperinteensä vuosia.
Toivoa kuitenkin on. Sehän on pääsiäisenkin sanoma.
•Muna on elämän jatkumisen symboli•
Tästä voit testata tietämyksesi pääsiäisen perinteistä ja uskomuksista. Saatko kaikki 35 kysymystä oikein?
Tässäpä iisi sanatesti pääsiäiseen liittyvistä sanoista.