Tätä saa mielellään jakaa!

Hyttyset, sauna ja sinivihreä lippu – suomalaisen kesän koko kuva

brown and black mosquito on green stem macro photography
Photo by Egor Kamelev on Pexels.com

Meillä on nyt mahtava hyttyskesä. Ininää, huitomista ja kutinaa on luvassa koko kesäksi. Linnut tietenkin tykkäävät niistä, mutta ihminen ei tykkää. Nehän jättävät vierailustaan ikäviä kutiavia muistoja. 200 hertsin taajuudella soiva ininä laittaa ihmispoloisen hermokuutiot koetukselle. 

Ne on muuten sääskilläkin sukupuoliroolit. Naaraat on määrätty tankkaushommiin, mutta molemmat saavat inistä. Ääni syntyy siipien iskuista. Tiesitkö?

Hyttysen opetuksia

Afrikassa on moskiitosta sananlasku:

“Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua huoneessa, jossa on moskiitto.”

Tuo sanonta on kuin sääsken pisto keskelle otsaa – pieni, mutta tehokas. Se herättää huomaamaan oman pienuuden. No, tulee siitä paljon muutakin mieleen. Esimerkiksi tulee mieleen tuttu sanonta ettei koolla ole väliä. 

Rakkaalla lapsella on monta pistävää nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joillekin hyttynen on itikka, afrikkalaiselle se on moskiitto ja Lapissa tätä pistävää inisijää kutsutaan hiton sääskeksi.

Yhdeksänkymmentä kesää ja yksi erikoinen diili

Eräs vanha mies, joka ehti kokea eläessään yhdeksänkymmentä hyttyskesää, kertoi aikoinaan tehneensä sääskien kanssa toimivan sopimuksen – sellaisen hiljaisen diilin, joka ei vaatinut ulkopuolisten kehuja eikä taputuksia, vaan miehen ja sääsken keskinäisen yhteisymmärryksen. Sääskidiilin ininänkestävä asetus oli seuraavanlainen: “Jos minä en kiusaa enkä läiski sääskiä, eivät nekään häiritse minua.” Ja uskomatonta kyllä, sopimus piti koko hänen pitkän elämänsä ajan.

Kesämökillä, sääskiparvien suosimalla alueella joen ja järven välissä, koivujen keskellä tämä mies kulki ahon laitaa ilman paitaa, vapaana ja rauhassa. Mikään ei häirinnyt – eivät ainakaan sääsket.

Hyvä oli diili ja asetukset kohdillaan.

Tai tyypillä oli vaan oikeanlainen veriryhmä.

Suomen suvi – melkein paratiisi

Suomen kesässä on taikaa. Luonto herää uudelleen väreihin ja tuoksuihin, auringon lämpö hivelee talven vaalentamaa ihoa ja uimarannat sekä marjamättäät odottavat. Yyötön yö kutsuu elämään ja unelmoimaan.

Suomen suvi on monelle ulkomaalaisellekin kuin postikortista karannut unelma.

Kun on ollut jonkin aikaa poissa kotimaasta, saattaa palatessaan huomata asioita, jotka aiemmin jäivät huomaamatta. Vihreys näyttää syvemmältä, järvien vedet kirkkaammalta ja hiljaisuus rauhoittavammalta. Silloin ymmärtää, mitä kaikkea Suomen kesä oikeastaan tarjoaakaan.

Joku heitti kerran idean:

Aika hyvä ajatus – kepeä mutta syvällinen. Kuin Suomen kesä itse.

Hyttyset sauna ja sinivihreä lippu – siinä suomalainen kesä

Kesällä mieli saa levätä ja ajatus harhailla. Päivissä on pehmeyttä, joka houkuttelee unohtamaan aikataulut ja tehtävälistat. Voi lähteä pyöräilemään ilman määränpäätä –  mutta ei ilman kypärää.  Voi istua laiturin nokassa jalat vedessä odottelemassa saunan lämpenemistä ja saunaoluiden kylmenemistä.  Tai voi vain harhailla metsässä marjoja etsien – ja huomata, ettei joutilaisuus ole hukkaan mennyttä aikaa. Tämä tällainen kuuluu kesään.

“Elämä on laiffii.”

Ja juuri siksi me kiitämme tänään Nykäsen Mattia ja afrikkalaista moskiittoa, joka muistutti meitä vaikuttamisen voimasta. Ja samalla myös sinua, hiton sääski – kiitos, että olet.

Hyttyskesä jatkuu – ja niin jatkuu elämäkin

Kesämökillä, joen ja järven välissä, hyttyskesä jatkuu. Ja elämä… se on juuri nyt tässä. Inisevänä, kutisevana, mutta elävänä.

Mikä on sinun kesän ”moskiittohetkesi”?
Jaa se kommenttikentässä tai kuiskaa vaikka järvelle.
Joskus pieninkin ininä tekee hyvää.

Comments (1)

  1. Liisa

    Vastaa

    Täälää Mälaren rannalla tuottavat etanat ja ampiaiset enemmän kiusaa kuin hiton sääsket. Kommentti tässä suomen kielen ”hitosta”. Voiko kukaan ei-suomalainen oppia kaikki taivutusmuodot esim. sanasta sääski? Kutsutaan sääsKEKSI! Hirveetä!! Kauan pois kotimaasta eläneenä herää kysymys onko se suomen kielen ansiota että suomalaiset ovat niin onnellisia? Ehkäpä ei mutta kykeneväksi voi suomalainen itsensä tuntea kun oppii kaikki hiton taivutusmuodot ilman ponnisteluja. Sääskikin on sitä mieltä.
    Kiitos Inkeri hyvää tekevästä tekstistä.
    Sana ja taivutusmuodot onnistuvat sinulta🥰

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *